Kovin vähäiseksi jäi Husbyssä etelästä luvattu lumimyrsky.
Husbyssä muuten hiekotetaan uskomattoman heikosti katuja
kun vertaan eilen kävelemilläni kaduilla eteläpuolella Tukholmaa.
Kovin on harmaata.
Meidän hiekkarannalle ei nyt paista aurinko.
Uudet puuraput kukkulalle.
Tässä oivallinen pesä metsähiirelle.
Mustaa ja valkoita, puuta ja kalliota.
Miltei autio on meidänkylä sunnuntai aamuna.
Joulu on tulossa.
Talvella ei tälläkään oihalla ole leikkijöitä.
YKSINÄISEN JOULU
Aamutakin naulakosta päälle laitan
kun viluissani yksin herään. Hyvin pienen pätkän patongista taitan ja väliin
juustonpalan peitän. Aamiainen pöydälläni jouluaamun on kylmä ja hyvin mauton,
kunnes kuulen radiosta vanhan laulun johon haaveet joulun koottu on. Tunne
lämmin sielussani virtaa joulurauhaa, joulumieltä löydän niin. Enpä tahdo tätä
koskaan kadottaa vaan nauttien mä katson jouluaamun tähtiin. Aamutakin
toppatakkiin pian vaihdan metsä tielle lähden kulkemaan. Lumitähdet käteen poimin
päältä aidan voiko olla mitään kauniimpaa. Lumihanget pellollani, jouluaamun
taas kerran valkeaksi maalaa. Sydämeni muistaa sen joululaulun se tunteet
yksinäisen toistaa. Tunne lämmin sielussani virtaa joulurauhaa, joulumieltä
löydän niin. Enpä tahdo tätä koskaan kadottaa vaan nauttien mä katson
jouluaamun tähtiin. Joulumieltä kaikille yksinäisille
t. Marjo-Riitta
runoillen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti