sunnuntai 8. joulukuuta 2013

HITUSEN VERRAN LUNTA

Kovin vähäiseksi jäi Husbyssä etelästä luvattu lumimyrsky.

 
Husbyssä muuten hiekotetaan uskomattoman heikosti katuja 
kun vertaan eilen kävelemilläni kaduilla eteläpuolella Tukholmaa.

Kovin on harmaata.

Meidän hiekkarannalle ei nyt paista aurinko.

Uudet puuraput kukkulalle.

Tässä oivallinen pesä metsähiirelle.

Mustaa ja valkoita, puuta ja kalliota.

Miltei autio on meidänkylä sunnuntai aamuna.

Joulu on tulossa.

 Talvella ei tälläkään oihalla ole leikkijöitä.
                                               
YKSINÄISEN JOULU
 Aamutakin naulakosta päälle laitan kun viluissani yksin herään. Hyvin pienen pätkän patongista taitan ja väliin juustonpalan peitän. Aamiainen pöydälläni jouluaamun on kylmä ja hyvin mauton, kunnes kuulen radiosta vanhan laulun johon haaveet joulun koottu on. Tunne lämmin sielussani virtaa joulurauhaa, joulumieltä löydän niin. Enpä tahdo tätä koskaan kadottaa vaan nauttien mä katson jouluaamun tähtiin. Aamutakin toppatakkiin pian vaihdan metsä tielle lähden kulkemaan. Lumitähdet käteen poimin päältä aidan voiko olla mitään kauniimpaa. Lumihanget pellollani, jouluaamun taas kerran valkeaksi maalaa. Sydämeni muistaa sen joululaulun se tunteet yksinäisen toistaa. Tunne lämmin sielussani virtaa joulurauhaa, joulumieltä löydän niin. Enpä tahdo tätä koskaan kadottaa vaan nauttien mä katson jouluaamun tähtiin. Joulumieltä kaikille yksinäisille
t. Marjo-Riitta runoillen.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

FROSTY DAY